jylhäkallion entinen kuningas

Eilen kereksi kyllä sattua ja tapahtua. Tallille tulin aika aikasin ja heti Tuulin kanssa ruvettiin tekemään hepoille kauroja. Ne kun tehtiin käytiin antamassa suurinosa, ja sen jälkeen laitettiin tuntiheppoja valmiiksi tunnille. Hepat kun olivat valmiina lähdettiin Tuulin kanssa siivoomaan Shettisten pihattoa. Se sit siivottiin huolella ja tuotiin sinne lisää purua ja otettiin shetujen tarhasta turha heinähäkki pois. Tämän jälkeen lähdettiin viemään Flautaa ja Óskaria naapurin pellolle laiduntamaan. Siellä pellolla me sitten rasvattiin Mósaa ja Askjaa ennen kun lähdettiin takas tallille. Kenttä oli koko illan varattu niin aateltiin lähteä käymään Tuulin kanssa maastossa. Mä lähdin Kolalla ilman satulaa ja Henna reippaana lähti kävellen meidän mukaan. Mentiin metsäpolkuja ja matkalla pysähdyttiin muutamaan otteeseen syömään marjoja, oli muuten hyviä!

Muuten mentiin koko ajan käyntiä mutta otettiin kaks laukkapätkää. Se viimenen laukkapätkä ei mennytkään ihan niinku suunniteltiin. Lähdin laukkaamaan aika kovaa ylämäkeä ylös ja Kola lähti punkemaan tien toiselle puolelle kunnes yhtäkkiä teki äkkipysähdyksen täydestälaukasta. Minä jäin siihen maahan ja Kola lähti juoksemaan mäkeä ylös, mutta Henna sai ponin kiinni. Istuin jonkin aikaan maassa ja koko kroppaan sattui. Valittelin kipua ja Tuulia ja Hennaa nauratti puhetapani. Jostain syystä, en todellakaan tiedä miksi, en pystynyt puhumaan normaalisti vain puhuin ikään kuin kirjakieltä. Nousin ponin kyytiin ja lähdettiin ratsastamaan takaisin tallille. Olin vielä koko matkan tallille vähän shokissa ja valittelin jalan ja pään särkyä. Tallilla Henna hoiti Kolalta suitset pois ja laittoin ponin karsinaan. Itse yritin mennä rasvaamaan mutta siitä ei mitään tullut kun rupesi ahdistamaan se oma puhe. Tallille mun puhe oli pelkkää änkyttämistä ja menin sitten takahuoneeseen rauhassa istuskelemaan kun odotin äitiä. Äitin kanssa lähettiin sitten keskussairaalalle jossa ilta sitten kuluikin. Mikään ei onneksi murtunut, mutta tällä hetkellä kinkkaan keppien kanssa joten en varmaan muutamaan päivään pääse hevosen selkään nousemaan.